pinkopahvityö: pahvien leikkaus ja kostutus

Hiihtoloma menee mukavasti puuhaillen. Tätä pahvitus urakkaa en ole ottanut niin hirveän vakavasti, vaan tehnyt sen mitä kerennyt kaiken muun ohessa..pikkuhiljaa eteenpäin muutama tunti silloin tällöin aina kun joku ehtii lasten perään kattoa. Pienet seinät pahvitin ensin valmiiksi. Kameran latausjohto oli hukassa joten räpsin kuvia kostutus- ja leikkausvaiheesta vasta ison seinän pahveja tehdessä.

Pääsin Keskiviikko iltana siihen vaiheeseen, että sain avata pinkopahvi- ja muovirullat. Pieniä perhosia oli mahanpohjassa, kun lähdin työtä taas tekemään. Koulussa olin harjotellut muutamia viikkoja aijemmin ja niitä kertailin samalla päässäni. Päättötyön kirjotusosuuden oon nyt saanut jo aika lailla valmiiksi, enää puuttuu kuvien lisääminen, liitteet, plus muutama muu pikku juttu.

mutta..

Pinkopahvin leikkauksesta ja kostutuksesta pitäisi kertoa nyt jotain..

Pinkopahvia voi leikata melkeinpä millä vaan leikkaamiseen tarkotetulla työvälineellä esim. mattopuukko, tapettiveitsi, sakset ym. ym.

Sitä en oikeastaan edes tiedä, että miksi?? pinkopahvi leikataan näin kuten alla esittelen, joka kuitenkin on se alkuperäinen ja "oikea" tapa ja myös se tapa jonka koulussa opin.

Ensin levitin muovin lattialle leveäksi. Muovi oli avattuna 3m leveää eli juuri oikean kokosta kun pinkopahvirulla on leveydeltään 150 cm. Leikkasin muovin pituuden sopivaksi, että sain reunat vielä taitettua pahvien alle kun käärin ne muovin sisälle kostumaan.

Mittasin seinäpinnan korkeuden ja rullasin pahvin auki muovin päälle. Mittaan lisäsin n. 10cm ylimääräästä "leikkausvaraa". Leikkaamiseen voi käyttää suoraa lautaa tai vaikka alumiinilinjaaria. Itse käytin irrottamaani ikkunalistaa.

Laitoin listan leikkauskohtaan ja menin seisomaan sen päälle. Varovasti nostin rullaa toisesta päästä ja repäisin pahvin puoleenväliin asti, jonka jälkeen sama tehtiin toiselle puolelle.

Vuodan leikkaamisen jälkeen kostutin sen. Vuodat voi myös leikata vasta kostutuksen jälkeen.

Pinkopahvin idea on, että se kostutetaan ja pingotetaan nauloilla seinäpintaan. Kuivuessaan pahvi kiristyy ja pinnasta tulee suora ja pinkeä.

Kostutuksen tulisi olla suht tasainen joka puolelta pahvia. Joissain ohjeissa käsketään pahvi kostuttaa molemmilta puolilta ja toisissa taas neuvotaan tekemään se vaan takapuolelta eli harmaalta puolelta. Itse olen oppinut, että kostutetaan vain yhdeltä puolelta.

Kostuttamisen voi tehdä suihkupullolla sumuttamalla, siveltimellä/tapettiharjalla sivelemällä tai räpsimällä maalausharjalla/liisteriharjalla niinku tässä seuraavaksi näytän. Kostutusaineena on tavallinen vesijohtovesi.

Räpsimisellä tarkoitetaan veden roiskuttamista pään yläpuolelta tai edestä maaliharjalla tai liisteriharjalla. Harja kastellaan veteen ja hailautetaan liiat pois, jonka jälkeen räpsitään vettä pahvipintaan alottaen takareunasta etureunaa päin seisomalla koko ajan pahvin päällä, sen edessä.

 Pahvi ei saa kastua litimäräksi eikä siihen saa tulla isoja lammikoita tai alueita..ne jäävät kuivuessa "pusseiksi". Pinnan tulis olla pientä pisaraa täynnä.

Kun vuota on kostutettu päälle rullataan uusi pahvi ja leikataan ja kostutetaan. Pieniä seiniä varten kostutin neljä vuotaa. Kannattaa tehdä varuiksi yksi ylimääränen, jos sattuu vahingossa repeämään tai muuten vaurioitumaan vaikka.

Vuodat voi vielä ennen muoviin käärimistä kääntää niin, että ensin kostutettu on päällimmäisenä pinossa, jolloin pahvit tulee myös käyttöön kostutusjärjestyksessä. Ei kuitenkaan välttämätöntä mun mielestä, jos ajatuksena on laittaa heti ne seinään. Jos uusia kostuttaa jälkeenpäin niin ymmärrän idean..

Pahvit kääritään ja suljetaan muovin sisään tiiviisti. Päällä ei saisi kävellä tai pahvit voi kärsiä.

Pahvien tulisi kostua rauhassa..
taas jälleen ohjeita on monia. Museoviraston ohjeessa on ajaksi annettu vähintään puoli tuntia ja toisaalla puhutaan 3-8 tunnista. Ite olen antanut kostua yön yli. Riippuu varmaan huoneen lämpötilastakin paljon.

Meillä huone on kylmänä tällä hetkellä, joten lämpöä ei pahemmin ole. Oletan siis, että pitempikään aika ei ole haitaksi. Siellä ne saa muhia huomiseen asti sit alkais taas hillitön seinään hakkaus!