Joululaulut
Latinankieliset
joulunajan kirkkolaulut ovat yhtä
vanhoja kuin joulu itse.
Vanhimpia
yhä laulettavia lienee Kuului laulu enkelten
(Gloria in excelsis
Deo),
joka määrättiin vuonna 129 laulettavaksi jouluyönä.
Kansankielisiä joululauluja alettiin kirjoittaa 1200-luvulla Italiassa,
pian muissakin Euroopan maissa. Tuottelias virrentekijä Martti Luther
runoili vuonna 1535 tunnetuimman jouluvirtemme Enkeli taivaan (Vom Himmel
hoch) ja ilmeisesti myös sävelsi sen 1539.
Kristikunnan luultavasti
suosituin joululaulu Jouluyö juhlayö (Stille Nacht, heilige
Nacht) syntyi jouluaattona 1818 Itävallassa pienessä Oberndorfin
kylässä. Pastori Joseph Mohr keksi sanat ja urkuri Franz Gruber
sävelen. Keskiyön messussa Gruber säesti laulua kitaralla,
koska kirkon urut olivat rikki.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä tunnetut säveltäjämme
tuottivat joululauluja ahkerasti sekä
koulujen että kotien tarpeisiin. Sotien jälkeen alkoivat yhä suositummiksi tulla angloamerikkalaiset
ja suomalaiset jouluiskelmät
Kansakoululla oli
joululaulujen levittämisessä suuri merkitys: lapset oppivat lauluja
ja
vähitellen niistä tuli kaiken kansan omaisuutta.
Nurmijärvellä Raalan kartanossa syntynyt säveltäjä R. Raala
(1886-1971) eli oikealta nimeltään Berndt Sarlin sävelsi useita
joululauluja. Niistä tunnetuin on "Joulukirkkoon", jonka jokainen
suomalainen varmasti tuntee: "Kello löi jo viisi, lapset herätkää,
Juhani ja Liisi - muuten matka jää!"
Tämä Immi Hellénin runo ilmestyi
Raalan säveltämänä ensimmäisen kerran Lasten laulukirjassa vuonna 1911.
Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret
ovat katoliset. Niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen
joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi. Tämän ajan jäänteitä
ovat mm. Tiernapojat, jotka jo 1600-luvulta alken ovat kiertäneet
esittämässä näytelmää.
ylimpänä vuoden -45 laulava tyttöenkeli
alempana vas. -56 ja oik.-63 soittavat enkelit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti