Annanpäivä
Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti, eli Jeesuksen isoäiti.
Pyhän Annan
muistopäivää on 1700-luvun alusta vietetty 9.12. Tuolloin tuli käyttöön
suomalainen almanakka.
Ennen almanakkaa Suomessa seurattiin Turun hiippakunnan
pyhimyskalenteria,
missä Annan päivä oli jo 1400-luvulta alkaen 15.12.
Kaikki Annan päivän sananparret liittyvät tuohon
pyhimyskalenterin päivään.
”Anna leipoo”. ”Anna oluet panee”. Vanhan kansan ajanlaskun mukaan
”Leipä-Annasta” oli yhdeksän yötä jouluun, joten Annan päivä oli sopiva
hetki aloittaa jouluvalmistelut: joululeipomiset, jouluoluen (tai
sahdin) pano ja joulusiivoukset.
maisemakortti -44 ja tytöt syöttämässä peuroja -53
Raahessa vietettiin ennenvanahaan Annan päivää suurella antaumuksella.
Päivän viettoon kuului, että kaupungin nuoret miehet ja naiset nousivat ylös 3-4 maissa ja pukeutuivat vaatteisiin, joista niitä ei olisi tunnistettu. Naiset saattoivat esiintyä merimiehinä.
Nuoret miehet naisina.
Ottivat mukaan paistinpannut, kattilan kannet, kalikat, lehemänkellot ja muut kalkuttimet.
Kymmenittäin
kaikennäköisiä kummajaisia rymisteli jonkun sikäläisen Annan ikkunan alle
ja piti mekkalaa, että Anna varmasti heräsi. Tähän
tyyliin käytiin tervehtimäsä mahdollisimman monta juhulakalua.
Koko päivän kestänyt karnevaalimeininki päätty vasta iltahämärissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti