13.luukku

Lucian päivä

Pyhä Lucia oli neitsyt, joka surmattiin uskonvainoissa Sisilian Syrakusassa vuonna 304 jKr. Lucia oli syntyisin varakkaasta syrakusalaisesta perheestä. Hän kääntyi kristinuskoon äitinsä parantuessa vakavasta sairaudesta ja lupasi elää loppuelämänsä neitsyenä. Lucia oli yksi suosituimmista marttyyreista jo 300-luvun päättyessä. 

Keskiajan lopulla Luciaa alettiin kunnioittaa sokeiden ja silmäsairaiden suojelijana. Siihen lienee vaikuttanut yhteys pyhimyksen nimen Lucia "Valotar" ja latinankielisen sanan lux=valo välillä. Pyhän Lucian muistopäivä liittyi keskiajalla nimenomaan vuoden pisimpään yöhön ja sen aikoihin vietettyyn keskitalven juhlaan, jonka jälkeen päivä alkoi taas pidentyä. Sen vuoksi Lucia oli vertauskuvallisesti "valon tuoja", joka viittasi myös valonkantajaan, Luciferiin.

Lucian päivän vietto on tullut Suomeen Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta. Uskotaan, että Suomessa Lucia-juhlaa olisi vietetty jo vuonna 1898 Turun ruotsalaisessa naislyseossa. Varmuudella tiedetään, että Vöyrin kansanopistossa vietettiin Lucian päivää vuonna 1913. 

 

Suomen Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa ja kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy Tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa.

Ensimmäisen kerran Suomen Lucia kruunattiin 1930-luvun alussa ja säännöllisesti vuodesta 1950 lähtien on Lucian päivään kuulunut kulkue

 

Lucian päivän aamu on ennen ollut vanhojen kaupunkien triviaalikouluissa ja lukioissa perinteinen lukukauden päättäjäisjuhlan aika.

 

 Lucia-laulun sävelmä on alunperin napolilainen barcarole eli paikallisten kalastajien venelaulu, jossa kerrotaan Napolin satamakaupunginosasta, sattumoisin nimeltään Santa Lucia. Me laulamme sitä Pyhälle Lucialle omistetuin sanoin joulun aikaan ja tietysti Lucian päivänä.

 kortti vuodelta -63

Lucia-pullat

Lucia-pullat eli lussekatter kuuluvat Lucian päivään. Ne ovat sahramilla maustettuja ja rusinoilla koristeltuja vehnäpullia, jotka leivotaan usein s -kirjaimen muotoisiksi. Pullien keltainen väri symboloi valoa.

• 5 dl maitoa
• 50 g hiivaa
• 1 tl suolaa
• 0,5 g sahramia
• 2 dl sokeria
• 1 kananmuna
• 13-15 dl vehnäjauhoja
• 150 g margariinia tai voita

Voiteluun: 1 kananmuna
Koristeluun: rusinoita

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, sahrami, sokeri ja muna. Lisää puolet jauhoista ja vatkaa voimakkaasti hyvän sitkon aikaansaamiseksi. Lisää pehmeä rasva ja loput jauhot. Alusta kimmoisa, kulhon reunoista irtoava taikina. Peitä astia ja kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinasta ilmakuplat jauhotetulla työpöydällä. Jaa taikina kahteen osaan ja molemmat osat edelleen noin 15 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Peitä ja kohota 30-45 minuuttia. Voitele pullat rikkivispatulla munalla ja koristele rusinoilla. Paista uunin keski-osassa 225 asteessa 8-12 minuuttia, pullien koosta riippuen.

Vinkki: Voit lisätä taikinaan myös purkillisen rahkaa (250 g). Lisää rahka yhtä aikaa suolan, sokerin, sahramin ja kananmunan kanssa. Tarvitset  myös hieman enemmän jauhoja (n. 2 dl lisää).