Nuuttipukki
Ennen joulupukkia Suomessa liikkuivat sarvipäiset tapaninpukit,
nuuttipukit ja monet muut kummajaiset, jotka kuuluivat joulun pyhien jälkeen kylillä taloista taloihin
kiertäviin ilkamoiviin kulkueisiin. Nimi pukki periytyy hahmolta,
joka maaseudulla kierteli pukinsarvet päässään ja tuohinaamari kasvojen
suojana talosta taloon kerjäten ryyppyjä ja kestitystä ja pelotellen lapsia.
Loppiaisen
jälkeinen päivä 7.1. pysyi kansan suussa ja teoissa nuutti-nimisenä,
vaikka kalentereissa Pyhä Knut eli Nuutti siirrettiin tammikuun 13.
päivään.
Taloissa kierteli aikuisia ja nuorisoa kärttämässä
oluenloppuja juodakseen. Jalan tai hevoskyydeillä liikkuvat seurueet
olivat useimmiten pukeutuneina "nuuttipukeiksi", "morsiamiksi",
"muoreiksi" ym. tai kuljettivat mukanaan "Nuutti-Paronia"
tai muuta erikoisesti vaatetettua olentoa.
Satakunnassa
hiiva- eli nuuttipukin päässä oli paperihiippa tai pukin
tai lampaan nahka. Nahkaisessa naamarissa oli reiät silmille, nenälle
ja suulle, leuassa rohdinparta. Jalatkin ympäröitiin vohlan
tai lampaan nahoilla, toisena jalkana saatettiin käyttää
hevosen kaviota.
Jos talosta ei annettu sahtia, pukki vei tynnyristä
tapin.
Paroonilla
oli tuohesta naamari, oljista takki, lakki ja pamppu sekä vyössä
paljon tiukuja ja pitkä puumiekka. Kiusattuna tai tunnistamisen uhatessa
parooni käytti virtsaan kasteltua pamppuaan.
Suomessa
nykyisenlainen joulupukki vieraili aluksi säätyläiskodeissa.
Kaupunkilaisten joulupukki syrjäytti tieltään vähitellen tapanin- ja
nuuttipukit.
kortti vuodelta -45
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti